perjantai 23. helmikuuta 2018

Snooker

Sunnuntaina osallistuttiin Sisun kanssa Ninan pitämään Snooker-koulutukseen. Ratana oli WAO-karsintojen rata. Snookeriin olen aiemmin tutustunut sääntöjä lukemalla ja niitä ymmärtämättä. Paperilla kisamuoto tuntui lähinnä sekavalta sääntöviidakolta, mutta olipahan lystiä käytännössä!


Lyhyesti, kyseinen Snooker-rata sisälsi kaksi osuutta: pisteiden keruun ja numeroidun radan. Ekaan osioon lähdetään aloitushypyltä (S) tavoitteena kerätä mahdollisimman paljon pisteitä (esteen numero = pistemäärä) etenemällä vapaavalintaisessa järjestyksessä kuitenkin siten, että joka toinen este on punainen hyppy. Siitä jatketaan suoraan toiseen osioon, joka sisältää numeroidun radan 2-7c ja lopetushypyn (F).

Lähdettiin tietysti Sisun kanssa hakemaan korkeinta pistetulosta (maksimimäärä: S-punainen-7bca-punainen-6-punainen-6) ja numeroitua rataa nopealla linjalla, mitäpäs muuta!

Snookeria.

Nuusku sai viikonloppuna päivystyksestä antibioottikuurin virtsatientulehdukseen ja Rapsu kävi maanantaina lääkärissä jatkuvan palelemisen takia. Keskiviikkona saapuivat Rapsuttimen koetulokset ja ei Rapsulissa mitään vikaa ole, se on vain viluinen. Ilmeisesti vanhuus ei tule yksin. Melkein olisin jonkun selkeän syyn halunnut, kun reppana hytisee plussan keleillä ja pakkasilla on horkassa tovin vielä sisälläkin. Ja kyllä, sillä on palttoo niskassa.

Tiistaina hurautettiin Kuopioon valmennukseen. Lupsukka oli taas eri pätevä! Puomit olivat tyylikkäitä, hyvällä laukalla veti. Sainkin ohjeeksi pitää puomitreenit rentoina eli ei liikaa häiriötä vaan toistoja rennolla laukalla. Lisäksi läksylistalle humpsahti poikkari häiriöesteen vierestä.

Loppuviikon olenkin ollut flunssassa, joten pääpaino on ollut Sisun optimismin, joustavuuden ja  rauhallisuuden kasvattamisessa

Ei kommentteja: