Valvottaja ja lisääntyjä

Kirsun sävyyn sopiva liimaside.

Nuusku on viimeisen viikon ajan herännyt aamuyöstä, ollut levoton ja jotenkin kipeänoloinen. Illalla annettu kipulääke ei ole taannut yöunia. Nuusku ei kuitenkaan aristanut mitään kohtaa tai ollut päivisin sairaanoloinen vaan kirmasi metsässä häntä heiluen. Ainoastaan syöminen oli normaalia hitaampaa, mutta ei kuitenkaan hidasta vaan tahti oli semmoinen "normaali ahne koira". Ehdin käytännössä laskea Rapsun ja Sisun kupit lattialle ennen kuin Nuuskun kuppi oli tyhjä, normaalisti en ehdi vaan Nuusku on vetäissyt ruokansa kitusiin ennen kuin toisena lattialle siirtyvä Rapsun kuppi on paikoillaan. Itseäni alkoi valvominen kuitenkin rasittamaan (en saanut herättyäni uudestaan unta…), joten lähdettiin Kirsin syyniin, josko seniorista löytyisi jotain hoitoa tarvitsevaa vikaa, koska eihän tuo ollut Nuuskulle normaalia käytöstä, ei öinen valvominen eikä useamman kuin yhden hotkaisun käyttäminen syömiseen.

Syömiseen vaikuttanut syy löytyi helposti, kohtuu jäpäkkä puunpala oli juuttunut Nuuskun oikeanpuoleisten taka-alahampaiden väliin. Olin jotain tämmöistä epäillyt, mutta itse en sitä tunnustelemalla löytänyt, onneksi saatiin käyttöön ammattitaitoiset sormet! Ja Nuusku on aina niin enkeli lääkärillä, nytkin se ammotti suu auki, kun kotona se veti leuat lukkoon. Katsopa siinä sitten. Palanen oli ollut jumissa tovin ja sen ajan olinkin ääneen pohtinut, että miksi se ei hotkella normaalisti… Palanen poistettiin ja koska se oli ehtinyt painaa ikeneen pienen haavaumakuopan, saa Nuusku nauttia suuvettä jokusen aikaa, jotta sinne ei mitään tulehdusta tule.

Nuuskulle tehtiin täydelliset tutkimukset ja syy yölliseen levottomuuteen ei suinkaan ollut epäilemäni sisäelinsyöpä, aivokasvain, nisäkasvain, nivelrikko, tiesmikä vajaatoiminta tai autoimmuunisairaus vaan närästys. Kyllä, luit oikein. Minun koirani ovat katsoneet liikaa televisiota ja ottaneet näkemistään mainoksista aivan vääriä vaikutteita: Rapsulla kutisee peräaukko ja Nuuskua närästää. Sisu alkaa varmaan kohta laihduttamaan. Onneksi vaiva oli mitätön ja hoituu närästyslääkekuurilla sekä vähemmän rasvaisella iltaruualla. Jatkossa siis lohi tulee kuppiin aamulla ja poro illalla.

Sisu viettää treenilomaa. Ajattelin, että jos se juoksujen ajan makoilisi uuninpankolla aivot narikassa ja ainakin tähän asti se on ollut oikein tyytyväinen tilanteeseen. Ulkoilut ovat riittäneen aktiviteeteiksi. Ollaan notkuttu Noljakan metsissä ja eilen käytiin aivan mahtavalla ulkoilulla Ninkan lauman kanssa jossain Liperin järvien jäillä. En tiedä missä oltiin, mutta mukavaa oli. Jos olisi ollut lämpimämpää, olisin napsinut kuvia mahtavista maisemista, iloisista koirista ja pään yllä huojuvista kaisloista (miun pää on tosi korkealla, joten ne kaislat oli tosi korkeita!), mutta nyt joudutte kuvittelemaan. Sisu on toisten juoksujensa aikaan löytänyt "naiseutensa" ja on aikamoinen tyrkky. Jalostuskoiran rooli on omaksuttu täydellä sydämellä ja lempi leiskuisi kenen kanssa tahansa, erityisesti Vappu-pyrri oli suuren suuren rakkauden kohde. Onneksi tunne oli molemminpuolista ja onneksi sillä ei ollut mitään seurauksia ;)